Noidankehän syntyminen

1. Puhelinmyyjä soittaa ja tarjoaa hakemistonäkyvyyttä.

2. Myyjä harhauttaa esimerkiksi tarkistavansa vain yrityksen yhteystietoja taikka pyrkii saamaan yrittäjältä puhelun aikana nauhalle “kyllä” vastauksen. “Kyllä” voi olla tässä vaiheessa vastaus vaikka kysymykseen “Vastaatteko yrityksenne hakemistonäkyvyydestä?” Myyjä myös usein esiintyy kunnan tai yrittäjien edustajana, joten syntyy luottamus.

3. Näin syntyy sitova “tilaus” hakemistonäkyvyyden ostosta ja tarvittaessa jopa editoitua nauhaa käytetään todisteena tilauksen syntymisestä.

4. Hakemistonäkyvyyttä myyvä yritys lisää “tilauksen tehneen” yrityksen omaan hakemistoonsa sekä mahdollisesti muihin omistamiinsa hakemistoihin.

5. Asiasta on vaikea reklamoida, koska hakemistopalvelut pitävät kiinni laskutusoikeudestaan. Lisäksi on suuri ellei mahdoton työ löytää jokainen hakemisto netistä. Petoksen alarajana on Suomessa yleisesti pidetty 500 euroa. Tämän vuoksi laskut ovat useimmiten suuruudeltaan tätä pienempiä. Näin pidetään asia “pienenä” ja lievän petoksen yritys ei ole Suomen lain mukaan edes rangaistavaa.

6. Yritykselle alkaa mahdollisesti tulla kaikilta näiltä hakemistoilta laskuja.

7. Yrittäjä väsyy taisteluun ja saattaa jättää laskut maksamatta, josta taas voi seurata luottohäiriömerkintöjä, sillä hakemistot painostavat usein pitkäänkin maksumuistutuksilla, perinnällä sekä mahdollisella haasteella käräjäoikeuteen.

8. Seurauksena on noidankehä, jossa yrittäjä kokee joutuvansa maksamaan satoja tai jopa tuhansia euroja “näkyvyydestä” hakemistoihin, jotka eivät edes ole google-optimoituja. Hakemistojen avulla ei siis saavuteta todellista näkyvyyttä netissä.